Uutisia

Hirvikokouspäätös 2017

Hirvilupamaksu 2017___80e__joka on maksettava viimeistään 19.10.17!

PEURAKOKOUS 27.08 klo.19.00 majalla.
Kaikkien peuranmetsästykseen osallistuvien oltava paikalla. Luvat mukaan!
___________________
Jahtipäällikkö päivittänyt -17 aloituspäivät ja muistuttaa että nuolukiviä maastoon!

Hirvenjuoksut Jalasjärvella

KOSKUEN MS pe 12.5 klo 18.00
Ilm. kilpailupaikalla klo 17.30-19.00

ITÄISEN MY la 27.5 klo 11.00
ilm. kilpailupaikalla klo. 10.30-12.00
__________________

Yhteystiedot

Koskuen Metsästysseura ry
Tampereentie 1849
61720 Koskue

kävijä laskuri

Käyntejä kotisivuilla:18508 kpl
Share |

Hirvenmetsästyssääntö

1 Yleistä

 

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädöntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

 

Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

 

Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. Koejäsen voi osallistua jahtiin vain johtokunnan päätöksellä.

 

Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain talvikokouksessa ja saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

 

Näitä sääntöjä noudatetaan myös valkohäntäpeuran kohdalla, kauriinmetsästyksestä päättää kesäkokous.

 

2 Metsästysmaat, yhteistoiminta

 

Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.

 

Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa tiedostoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.

 

Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. Päätös mahdolliseen yhteislupaan liittymisestä tehdään talvikokouksessa. Talvikokous valtuuttaa jahtipäällikön allekirjoittamaan yhteislupa hakemuksen

  

3 Kaatoluvat

 

Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa hirviseurueen johto.

 

Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa seurueen metsästyksenjohto.

 

4 Osallistumisoikeus ja seurueen muodostaminen

 

Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran jäsenet, ellei seuran säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa. Koejäsen johtokunnan päätöksellä.

 

Seuran hirviseurue muodostetaan erillisessä hirvieläinkokouksessa ennen hirven metsästysajan alkua.

 

Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen perustavassa kokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle elokuun loppuun mennessä tai muulla erikseen sovitulla tavalla. Hirviseurueeseen voi kuulua varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä.

 

Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe. Lisäksi ammutaan joka vuosi vähintään 200 pistettä, laukauksista vähintään puolet liikkuvaan kuvioon. Ammutuista pisteistä otetaan ammunnanvalvojan kuittaus ”lelumerkkilomakkeeseen” tai muuhun soveltuvaan paperiin.

 

5 Metsästyksen johto ja muu tehtäväjako

 

Seuran hirvenmetsästyksen johtajan valitsee vuosittain seuran talvikokous.  Metsästyksen johtaja valitsee itselleen tarvittavan määrän varajohtajia.

 

Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliin käsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, jne) seurue valitsee keskuudestaan.

 

Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksen johtajan johdolla.

 

Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistanlaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten tarpeen mukaan.

 

6 Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt

 

Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen perustavassa kokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jäsenille.

 

Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la - su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.

 

Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

 

7 Osallistumisvelvollisuus

 

Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

 

Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. ampumaradan työvuoroihin osallistuminen työvuorolistojen mukaan, saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikka huolto sekä peijaiset valmisteluineen.

 

Seuraamuksettomia poissaolopäiviä yleisiksi sovitusta metsästyspäivistä seurueen jäsenellä on perustamiskokouksen mukaisesti metsästyskauden aikana 2 päivää.

 

Seurueen jäsen jonka poissaolopäivät metsästyksestä ylittävät kaksi yleistä metsästyspäivää ei osallistu saaliinjakoon ylittäviltä poissaolopäiviltä, ellei hänen henkilökohtainen varamiehensä ole osallistunut metsästykseen kyseisinä päivinä. Jako osuuden pienentäminen tehdään ensimmäisestä mahdollisesta jaosta. Jako osuus pienenee puoleen poissaolopäivää kohti.

 

8 Ampumataito, saaliinkäsittely

 

Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävä ampumataito, osoituksena siitä ammutaan vähintään joka kolmas vuosi ampumakoe. Lisäksi ammutaan joka vuosi vähintään 200 pistettä, laukauksista vähintään puolet liikkuvaan kuvioon. Ammutuista pisteistä otetaan ammunnanvalvojan kuittaus ”lelumerkkilomakkeeseen” tai muuhun soveltuvaan paperiin.

 

Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen.

 

Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armolaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

9 Yleisohjeita

 

Jokaisella on oltava mukana metsästyskortti, aseen hallussapitolupa ja ampumakoetodistus tai niiden jäljennökset.

 

Jokaisella ampujalla on oltava asetuksen mukaiset aseet ja patruunat. Metsästäjä vastaa itse niiden laillisuudesta. Ase on oltava kohdistettuna käyttämillesi patruunoille.

 

Kukaan ei saa vaarantaa terveyttään jahdissa. Sairauksista ja vaivoista, jotka vaikeuttavat metsästystä tai liikkumista on ilmoitettava metsästyksenjohtajalle.

 

Jahtipuhelimia käytetään ainoastaan asialliseen metsästykseen liittyvään keskusteluun. Sosiaaliseen mediaan lisättyjä kommentteja harkiten.

 

Koiranomistajat vastaavat että heidän koiransa ovat asianmukaisesti rokotettuja.

 

Passitorneihin noustaan omalla vastuulla, ilmoitus heikoista torneista metsästyksen johdolle.

 

10 Yleisiä turvallisuusohjeita

 

Jokaisella metsästykseen osallistuvalla on oltava Oranssi tai oranssinpunainen päähine ja ylävartalovaate joka peittää 2/3. (liivi tai takki yms.).

 

Alkoholia ei saa nauttia metsästyksen aikana. Yksittäinen kaatoryyppy suodaan. Krapulatilasta on ilmoitettava metsästyksenjohtajalle.

 

Jokainen ampuja pysyy määrätyllä passipaikalla. Epämääräinen hiippailu passialueella on kielletty.

 

Ase ladataan vasta passipaikalla tai haukulle mentäessä.

 

Ampua ei saa, jos vähänkin epäilee sen aiheuttavan turvallisuusriskin.

 

Koirien herkkä kuulo otetaan huomioon armonlaukausta ammuttaessa.

 

Ase tyhjennetään heti ajon loputtua passipaikalla tai haukun etääntyessä.

 

Toisen aseeseen ei saa koskea ilman lupaa.

 

Turhia laukauksia ei saa ampua.

 

Ajoneuvossa ase kuljetetaan asepussissa.

 

Passimiehen on tiedettävä aina viereiset passit, passilinja ja ajon tulosuunta. Ryhmänjohtajat antavat tiedot sekä näyttävät tarvittaessa ampumasektorit.

 

Haukulle mennään vain yhdestä suunnasta, koiramiehet sopivat keskenään.

 

11 Hirven ampuminen

 

Ammutaan ainoastaan lupaehtojen tai johtajan määräysten mukaista eläintä.

 

Ei saa ampua ennen kuin on varma mitä ampuu. Vasallista naarasta ei saa ampua.

 

Selvästi toiselle menevää hirveä ei saa ampua.

 

Useampaa hirveä ei saa ampua. Henkilö joka on ampunut vasan, ei saa ampua kyseisen vasan emää.

 

Ei saa ampua pensaikon tai oksiston läpi.

 

Ampumasuunnan tausta on varmistettava.

 

12 Ampumisen jälkeen

 

Ilmoitus metsästysradiolla mahdollisimman nopeasti:

mitä on ampunut

montako porukassa oli

minne menivät (pysyivätkö alueella)

arvio osumasta

 

Ellei ampujalla ole metsästysradiota ilmoitus metsästyksen johdolle tai ryhmänjohtajalle matkapuhelimella, ellei ole matkapuhelinta naapuripassi käy katsomassa ja ilmoittaa tapahtuneesta.

 

13 Haavoittamistilanne

 

  1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.

 

  1. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

 

-        Ilmoittaa matkapuhelimella tilanteesta metsästyksenjohtajalle (metsästysradiolla ellei matkapuhelinta ole)

 

-        Merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

 

-        Merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

 

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.

 

14 Kaatajamääritys

 

Tulkintatilanteissa hirvenkaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. Kaatajan määrityksen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

 

15 Saaliin jako

 

Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.

Maanomistajan palat arvotaan jokaisesta kaadetusta hirvestä.

Lihanjako tapahtuu seurueen varsinaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilaisuudessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

 

Valkohäntäpeura ja yhteisjahdissa ammuttu kauris halkaistaan ja puolikkaat arvotaan kyseisen päivän metsästykseen osallistujien kesken. Aiemmin samana vuonna puolikkaan saaneet eivät osallistu arvontaan, ellei kaikki metsästykseen osallistujat ole osuuttaan saaneet. Valkohäntäpeuran puolikkaan saaja suorittaa osuuttaan vastaavan pyyntilupamaksun.

 

16 Rikkomusseuraamukset, erimielisyysratkaisut

 

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset käsittelee metsästyksenjohto.

Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. Seuraamuksista voi valittaa seuran johtokunnalle.

Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

17 Peijaiset

Peijaiset on yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.

Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksien mukaan kaikki seurueen jäsenet.

Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

18 Kustannukset

Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien varsinaisten jäsenten kesken.

Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako osuuksien laskemista.

Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. Peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

19 Metsästysvieraat

Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta, hirviseurue tai metsästyksen johtaja.

Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.

Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tahi jommankumman valtuuttama hirviseurue.

Metsästysvieraat jotka osallistuvat jahtiin ilman saaliinjakoa saavat metsästyksenjohtajan päätöksellä osallistua jahtiin ilman osanottomaksua. 

20 Metsästyssäännön tuntemus

Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja ampujina osallistuville metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista. Aseettomien metsästysvieraiden osalta vieraiden tuoja vastaa metsästyssäännön tuntemisesta.