Share |

Ilveksen metsästyssääntö

1 Yleistä

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseurojen sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

Kaadettavaksi anottavien ilveksien lukumäärä sopeutetaan alueen ilveskantaan ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä vahinkomääriin.

Ilveksen metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain kevät kokouksessa ja saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä, seurojen oman tiedotuksen kautta. Kevät kokous pyritään pitämään samaan aikaan kuin hirvenpyyntilupien anomista varten pidettävä kokous. Metsästyskauden 2015-2016 metsästyssääntö vahvistetaan 11.11.2015 pidettävässä kokouksessa.

2 Metsästysmaat

Yhteisjahdeissa alueiden suurpeto metsästysoikeudesta vastaa alueen seura, vuokraamattomilla mailla ei metsästetä.

3 Kaatoluvat

Seurojen kokoukset valtuuttavat jahtipäälliköt allekirjoittamaan yhteislupa hakemuksen. Päätökset yhteisluvan hakemisesta tehdään seurueiden kokouksissa.

Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa valtuutettu yhteisluvan hakija.

Kaatolupa-asioista seurueiden puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa valtuutettu yhteisluvan hakija.

4 Osallistumisoikeus ja seurueen muodostaminen

Ilveksen metsästys toteutetaan ns. yhteisjahtina, jossain yhteislupa-alueella.

Ilveksen metsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikkien seurojen jäsenet, ellei seurojen säännöissä ole muuta jäsenyyslajiin liittyvää erityisehtoa.

Ilves seurue muodostetaan seurojen yhteyshenkilöiden välityksellä, jokaisessa seurassa on yhteyshenkilö ja hänellä varahenkilö, jolle halukkaat ilmoittautuvat ennen metsästyskauden alkua. Ellei muuta nimettyä yhteyshenkilöä ole, tehtävää hoitaa hirvenmetsästyksen johtaja.

Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla voimassa oleva metsästyskortti ja Jalasjärvisen metsästysseuran jäsenyys. Seurojen yhteyshenkilö tarkistaa yhteisjahtiin osallistuvien paperit.

5 Metsästyksen johto ja muu tehtäväjako

Yhteisluvan hakijan valitsee vuosittain seurueiden kevätkokous. Yhteisluvan hakija valitsee itselleen tarvittavan määrän varajohtajia, jotka voivat olla myös muita kuin seurojen yhteyshenkilöitä. Käytännön metsästystä johtaa alueen yhteyshenkilö tai hänen varahenkilönsä, tiiviissä yhteistyössä pyyntiluvan saajan tai hänen valtuuttamansa varajohtajan kanssa.

Ilves seurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, jne) seurue valitsee keskuudestaan. Passilohkojen vetäjiksi valitaan mieluiten sen seuran jäseniä kenen mailla metsästetään.

Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.

Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, riistanlaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seurueiden omaa arkistointia varten tassu tietojärjestelmään tai muuhun riistahallinnon ylläpitämään järjestelmään.

Tiedotuksesta vastaa yhteisluvan saaja tai hänen valtuuttamansa ( rhy:n puheenjohtaja tai toiminnanohjaaja ).

6 Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt

Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen kokouksessa marraskuussa ja ajankohta tiedotetaan seurueen jäsenille yhteyshenkilöiden välityksellä.

Seurueen metsästyspäiviä ovat viikonvaihteet (la - su) ja arkipyhät. Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää yhteisluvan saaja.

Käytännön metsästys toteutetaan niin että alueen metsästäjät tarkkailevat ilvesten liikehdintää ,kun on saatu varmuus että alueella on ilves kierroksessa ilmoitetaan siitä pyyntiluvan saajalle. Hän päättää järjestetäänkö jahti, jos jahti päätetään järjestää hän ilmoittaa kaikkien seurojen yhteyshenkilöille, jotka keräävät oman seuransa ennakkoilmoittautuneet metsästäjät sovittuun kokoontumispaikkaan sovittuna aikana.

Koirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan etukäteen. Jälkien löytäjällä ja alueen metsästysoikeuden haltijalla on etuoikeus valita käytettävät koirat. Tulkintatilanteet ratkaisee pyyntiluvan saaja tai hänen valtuuttamansa tasapuolisuutta noudattaen.

7 Osallistumisvelvollisuus

Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin, kuten jälkilaskentoihin

8 Käyttävät aseet

Aseena käytetään haulikkoa ja laadukkaita patruunoita, haulikoko 3,5 – 4,5mm, ampuma matka maksimi 30 metriä. Kivääriä käytetään vain metsästyksen johtajan luvalla, lähinnä puuhun ammuttaessa.

9 Yleisohjeita

Jokaisella on oltava mukana metsästyskortti, käyttämänsä aseen hallussapitolupa ja Jalasjärvisen metsästysseuran jäsenkortti.

Jahtipuhelimia käytetään ainoastaan asialliseen metsästykseen liittyvään keskusteluun.

Koiran omistaja on tietoinen ilveksen vaarallisuudesta koiralle ja vastaa itse koiralleen mahdollisesta sattuvasta vahingosta. Omistaja vastaa myös siitä, että koira on asianmukaisesti rokotettu.

10 Yleisiä turvallisuusohjeita

Jokaisella metsästykseen osallistuvalla on oltava oranssi päähine ja ylävartalovaate (liivi tai takki yms.).

Alkoholia ei saa nauttia metsästyksen aikana. Juopunut henkilö ei saa osallistua metsästykseen.

Jokainen ampuja pysyy määrätyllä passipaikalla. Epämääräinen hiippailu passialueella on kielletty.

Ase ladataan vasta passipaikalla tai haukulle mentäessä.

Ampua ei saa, jos vähänkin epäilee sen aiheuttavan turvallisuusriskin.

Ase tyhjennetään heti ajon loputtua passipaikalla tai haukun etääntyessä.

Passimiehen on tiedettävä aina viereiset passit, passilinja ja ajon tulosuunta. Passilohkon vetäjät antavat tiedot sekä näyttävät tarvittaessa ampumasektorit.

Haukulle mennään vain yhdestä suunnasta, koiramiehet sopivat keskenään.

11 Ilveksen ampuminen

Ammutaan ainoastaan lupaehtojen tai johtajan määräysten mukaista eläintä.

Pennullista naarasta ei saa ampua.

Selvästi toiselle menevää ilvestä ei saa ampua.

Ei saa ampua pensaikon tai oksiston läpi.

12 Haavoittamistilanne

Ampujan tulee aina seurata tarkkaan ilveksen käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.

Mikäli ilves ei kaadu ampujan näkö- kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

-        Ilmoittaa matkapuhelimella tilanteesta metsästyksenjohtajalle (metsästysradiolla ellei matkapuhelinta ole)

-        Merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

-        Merkitä tarkoin ja selvästi ilveksen sijainti ampumishetkellä

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun ilveksen jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 50 metriä. Ammutun ilveksen jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.

13 Kaatajamääritys

Tulkinta tilanteissa ilveksen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisen tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen minuutissa osumasta. Kaatajan määrityksen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia.

14 Saaliin jako

Kaadettu ilves kuuluu ampujalle.

15 Rikkomusseuraamukset, erimielisyysratkaisut

Pyyntiluvan saaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
Seurueiden sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset käsittelee metsästyksenjohto.
Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

16 Kustannukset

Pyyntilupamaksun maksaa rhy.

17 Metsästysvieraat

Ilvesjahtiin ampujiksi ei oteta metsästysvieraita.

18 Metsästyssäännön tuntemus

Jokainen seurueen jäsen on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. Tämä metsästyssääntö saatetaan seurueen jäsenten tietoon seurojen yhteyshenkilöiden kautta, he ovat vastuussa siitä että kaikki jahtiin osallistuja ovat tutustuneet metsästyssääntöön ennen metsästyksen aloittamista.